Perusterveydenhuollon resursseja on vahvistettava nykyisestä: varhainen puuttuminen säästää myös erikoissairaanhoidon rahoja
Lupaan tehdä kaikkeni sen eteen, että kansalaisten luottamus julkiseen terveydenhuoltoon paranisi.
Luottamuksella johtamisella apua henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin
Omalääkärijärjestelmää tulee edistää, eikä hallinto saa paisua.
Hyvinvointialueiden kamppaillessa talousvaikeuksien kanssa tulee uskaltaa panostaa ennaltaehkäisyyn. Priorisointia, hoidon jatkuvuutta sekä moniammatillisuutta tulee edistää, eikä hallinto saa paisua. Valtuustossa tarvitaan ymmärrystä myös terveyskeskusten arjesta.
Tulevalla kaudella perusterveydenhuolto kaipaa edelleen puolustajaansa. Haluan korjata pitkään kestäneen terveyskeskusten alennustilan. Erikoistun yleislääketieteeseen ja kokemusta eri työpaikoista on jo kertynyt sen verran, että tiedän, että ne kustannustehokkaimmat investointikohteet löytyvät perusterveydenhuollosta:
terveyskeskuksista, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista ja lastensuojelusta.
Terveyskeskusten keskittäminen ei ole itseisarvo, sillä niiden tulee säilyä lähipalveluna jollaiseksi se on suunniteltu. Perusterveydenhuollosta säästäminen on pahimman laadun osa-optimointia, joka kostautuu pitkällä aikavälillä suurempina kustannuksina.
Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon laatua ja on oikeasti kustannustehokasta. Siksi työntekijöiden pysyvyyteen tulee panostaa. Henkilökunnan määrä tulee saada riittäväksi pääasiassa työolosuhteita parantamalla, rekrytointiin panostamalla ja tarvittaessa sitten rahalla.
Tavoitteena on terveyskeskus, jossa vastataan puheluihin ja johon pääsee helposti käymään. Digitaalisia ja liikkuvia palveluita hyödyntämällä voidaan parantaa järjestelmän toimivuutta, mutta säästöjä tästä tuskin tulee: tarvitaan myös lähipalveluita.